Istun ja kirjoitan tata nettikahvilassa Lontoossa, vauva nukkuu kantoliinassa.Siis nukkuu....mika on kylla Leonille aika epatavallista talla viikolla.Viime viikolla nukutti ja talla viikolla on sitten harmittanut isoon aaneen, ihan niin etta naapuritkin tietavat jotta meidan Leonilla on rankka paiva ja vahan yokin.

Muutenkin ma elan taas sita 50-luvun kotirouvan arkea ilman kannykkaa, tietokonetta, lehtea ja kaapelikanavia.Uskokaa pois, se on mahdollista.Ainakin Lontoossa jossa joka asian hoitaminen on mahdollisimman vaikeaa ja erityisen vaikeaa kotirouvalle ilman tuloja tai velkoja.You see, no credit history.Eli jos mulla olisi lainaa niin ettei oisin uskalla nukkua niin ma saisin kannykkaliittyman, kannettavan tietokoneen ja varmaan Buckinghamin palatsin portin avaimen.Mutta kun ei ole lainaa niin se saa lainaa.Ei nama ihan jarkevia ole nama britit eika niilla ole edes skandikirjaimia niitten typerissa tietokoneissa!!!Mun kulturelli sietokyky ja eri tapojen arvostus on kuulkaa aika kateissa nain vauvan koliikin aikoihin.

Leon herasi viime yona nelja kertaa ja lopuksi sain nukkua vauvanhuoneen sohvalla vauva kainalossa virkistavat kaksi tuntia.Aamusta karjuva lapsi kainossa Pilates jumppaan jossa enkelivauva nukkui kun tukki kun oli tarkoitus lisata aidin ja lapsen valista sidetta ja jumpata yhdessa.'Paskat, jumppa on muiden juttu' tuumi Leon ja sulki silmat.No matkalla kotiin rapsahtivat simmut taas auki....meidan piti kurvata asuntovalittajan kautta ja siita tulikin hauska kaynti.Mina levollisten younien jalkeen tukka pystyssa ja hikisena jumpasta (siis suihkuun tai hiusharjan kayttoon ei sen vuorokauden aikana ollut aikaa) menin liikkeeseen sisaan ja samalla Leon pulauttaa aimo satsin mamman herkkua mun farkkutakille, liikkeen lattialle ja esitepinon paalle ja aloittaa samalla valituksen ja karjumisen.Arvatkaa oliko niilla aikaa tulla nayttamaan sita asuntoa?

Joten tasta voitte paatella ettei ollut australialaisesta riippukeinusta, intialaisesta hieronnasta tai juuri mistaan muustakaan apua koliikin valttamiseen.Se on meilla vaikka paallani seisoisin (sita en tosin ole viela ehtinyt kokeilla, ehka enis yona).Ja ne teista jotka haluavat lohduttaa etta kylla se ohi menee niin tervetuloa kylaan lapsenvahdiksi!Vaikka seuraavaksi pariksi kuukaudeksi.

Ei vaineskaan, vauvan saaminen on maailman paras juttu!Oikeasti.

Lisaa vauvasta ja synnnytyksesta ensi kerralla.Whenever that will be.

 

p.s nain ylioppilaskirjoitusten ovella tassa oiva knoppi pitkan matikan lukijoille:

Jos rouva X painaa 64 kiloa menessaan naimisiin elokuussa 2005 niin mita rouva X painaa elokuussa 2006 saatuaan vauvan? Muodosta funktio jossa otat huomioon seuraavat asiat; rouva X paisuu kun pullataikana vaikka ei mielestaan syo kun kohtuudella Haegen-Dazs jaateloa raskauden kolme viimeisinta kuukautta? Vauva painoi 3020 g syntyessaan, istukka 520 g ja vetta oli noin 3 desia.Rouvan reidet olivat suhteessa mahaan turvonneet diagonaalisesti saman verran mutta vahemman vektoreissa kun rouvan pera joka kerasi suurimman deltan derivoimalla kokonaismassan.

Lyhyen matikan lukijat: muodosta funktio painon noususta ja arvio nykyinen paino ja laihdutettava maara

Pitkan matikan lukijat: MIKSI HELVETISSA ROUVA X EI LAIHDU VAIKKEI ENAA SYO JAATELOA??????