Me oltiin synnytysvalmennuksesa.Se oli sellainen jooginen lähestyminen synnytykseen jossa aloitettiin urakka paiskaamalla maate ja rentouduttiin kun ohjaaja jodlasi jooga lauluja.Mä päätin että Naistenklinikan kätilönkin olisi parasta laulaa, oli se niin mukavaa.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

No sitten ohjaaja halusi tietää kuinka olemme suunnitelleen synnytyksen. Suunnitellet synnytyksen? Siis eikun excel-taulukkoa väsäämään tästäkin, birthing plan nimeltään. Se toimitetaan sitten kätilölle kaksin kappalein ja isällä on oltava sellainen myös mukana. En ole ihan varma pitikö notaarin vahvistaa se. Mä uskon käyneeni ihan tarpeeksi monta kehityskeskustelua etten nyt jaksa innostua tästä kätilön kanssa käytävästä. Kenelle mä sitten valitan jos tämä KeKe ei mene mun suunnitelmien mukaan? Jumalalle vai ylilääkärille? Vai onko ne sama asia? Saako luomusynnytyksestä enemmän bonuksia? Onko se synnytys sidottu lapsen vai äidin indeksiin? Ja mihin indeksiin, painoon vai kokonaissuoritukseen?

 

 Luonnollisesti muilla sellainen oli ja muut halusivat mahdollisimman luomusynnytyksen jossa käytetään minimaalisesti mitään kemikaaleja ja kokemus olisi kokonaisvaltaisesti luonnollinen. Aikuiset ihmiset.

Ohjaaja ei meinannut joogamatollansa pysyä kun mä ilmoitin reippaalla äänellä että mä haluan kaakeleita, lääkäreitä ja kaikki kipulääkkeet morfiinista asperiiniin. Olin kuulemma ensimmäinen joka näin sanoo etukäteen.Siis realisti.

Oletteko kuulleet koskaan kenestäkään joka haluaa avosydänleikkauksen ilman nukutusta tai puudutusta? Kun se olisi niin luomukokemus. Miksi ihmeessä naiset antavat pissiä itseään linssiin sillä että synnytys on kivuton, ihana kokemus jos vaan muistat hengittää oikein ja rentoutua? Sieltähän tulee elävä nelikiloinen ihminen!

 

Loppujen lopuksi tämä synnytys vaikuttaa ihan kivalta touhulta. P hieroi mun selkää puolituntia ja mun tehtävä oli muistaa hengittää. Vaatimustasoltaan ihan mun juttu, muistat vaan hengittää. Ei vaikeaa. Sitten piti vaan kuvitella kaikkea mukavaa ja aurinkoisia päiviä ja P senkun hieroi menemään. Mä voin toki synnyttää useammin tai ainakin käydä valmennuksissa vaikka joka viikonloppu. Väliajalla tarjottiin teetä ja keksejä.Oikein rentouttavaa. Loppurentoutuksen aikana tosin P nukahti sen tädin jodlaukseen joten näytti se synnytys ainakin väsyttävän tulevaa isää. Parempi varmaan harjoitella tuota hieromista ettei lopu energia tai tekniikka kesken h-hetkeä ja harjoitushan tekee mestarin.

 

Mä sain kamalan huonon omantunnon sunnuntaina kun mä havaitsin ettei meille ole ostettu mitään suurempia vauvantarvikkeita. Äiti (se sama Super-Siivoja-Seija) on luonnollisesti jo hankkinut patterin kaikkia tärkeitä vauvan kamoja ja mun lapsuudenkotona voisi pitää vaikka orpokotia kymmenelle niillä tavaroilla. Mä senkun hypistelen Burberryn potkupukuja enkä ole muistanut hankkia sänkyä.  Omena voi todella pudota sata kilometriä puusta.

Ryhdistäydyin ja ostin sitten netistä australialaisen riippumattosängyn vauvalle (ja ihan pari muutakin juttua....). Se sänky kuulemma rauhoittaa ja ehkäisee koliikkia. Mä olenkin jo tehnyt kaikkeni koliikin ehkäisyksi. Mä syön maitohappobakteereita (ehkäisee koliikkia) ja vauvalle on varattu paikka vauvan hierontakurssilta (ehkäisee koliikkia) ja mä olen selvittänyt vyöhyketerapiapaikkoja (ehkäisee koliikkia).Joten jos se mukula rupeaa karjumaan koliikin kourissa niin mä luovun lopullisesti kaikesta mikä vähänkään viittaa mihinkään luomuun ja annan vaikka asperiinia suoneen.

 

 Luomu on suurinta hujausta sitten kommunismin. Kiva ajatus, ei vaan toimi käytännössä. Kaikenmaailman viherpiipertäjät puhuvat suu vaahdossa luomuviljelystä vaikka eivät tosiasissa tiedä ettei porkkanat kasva puskissa tai että talvisaappat olivat joskus lehmää. Sitten pitäisi uskoa että nämä puunhalaajat oikeasti tietävät mitään maataloudesta muuta kun että lehmilläkin on tunteet ja että perunoille tarvii jutella että niistä kasvaa Onnellisen Pellon perunoja.Samat ihmiset matkustavat Intiaan löytämään itsensä ja matkalla he ihailevat lehmän paskakasoja hengellisenä Taiteena ja kokevat aasialaisen herätyksen istuttuaan 20 muu eurooppalaisen kanssa joogakoulussa. Kotiuduttuaan he sitten puhuvat itsensä löytämisestä kosmisessa ajassa ja kestävän kehityksen suuntalinjoista. Ja sitten pitäisi uskoa että nämä ihmiset ovat a) tosissaan b) ne itse ymmärtää mitä ne höpöttää ja c) ne oli selvinpäin lomallaan. Mä en kestä herätyksen saaneita luomuihmisiä!